-
Miksi me puhumme muutoksesta, mutta emme ihmisistä sen keskellä?
Muutosviestintä on usein aikapainetta, epävarmuutta ja kiirettä. Päätöksiä syntyy nopeammin kuin ihmiset ehtivät ymmärtää niitä. Silti yksi asia pysyy aina samana: ilman ihmisiä mikään muutos ei oikeasti etene. Siksi johtamisviestintä ei voi olla pelkkää päätösten kertomista tai intrauutisten julkaisemista. Ihmiset eivät sitoudu muutokseen siksi, että heille kerrotaan mitä tehdään, vaan siksi, että heitä aidosti kuunnellaan.…
-
Miksi esihenkilön tapa viestiä vaikuttaa työyhteisön kulttuuriin?
Kulttuuri rakentuu vuorovaikutuksessa: siinä, miten puhumme toisillemme, miten kohtaamme ja miten johdamme. Esihenkilö on tässä keskeisessä roolissa, sillä hänen kauttaan kulkevat tavoitteet, tulkinnat, tunteet ja arjen kokemukset päivästä toiseen. Siksi esihenkilön tapa viestiä vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaiseksi työpaikan ilmapiiri ja kulttuuri todella muodostuvat. Kasvokkain tapahtuu asioita, joita sähköposti ei koskaan voi korvata Tätä kokonaisuutta olen…
-
Työn merkityksellisyys syntyy arjessa
On päiviä, jolloin työ on vain työtä. Tehtävälistoja, kalentereita, Teams-viestejä ja deadlineja. Ja sitten on hetkiä, jolloin pysähtyy ajattelemaan: tätä varten minä tätä teen. Minulle työn merkityksellisyys ei synny näyttävistä viestintäkampanjoista tai tapahtumista, vaikka niilläkin on paikkaansa. Se syntyy pienistä hetkistä arjessa. Siitä, että työyhteisössä syntyy tunne, että me ollaan tässä yhdessä. Vuorovaikutus ratkaisee Olen…
-
Muutosviestintä epäonnistuu usein tästä syystä
Miksi puhumme muutoksesta, mutta emme ihmisistä sen keskellä? Muutosviestintä tapahtuu harvoin rauhallisessa tilanteessa. Useammin taustalla on kiire, aikapaine ja epävarmuus. Päätöksiä syntyy nopeasti, kalenterit täyttyvät palavereista ja viestintä keskittyy helposti siihen, mitä päätettiin ja milloin. Samaan aikaan moni pohtii omassa arjessa aivan toisenlaisia kysymyksiä: mitä tämä tarkoittaa minulle? Muuttuuko roolini? Entä työyhteisöni? Moni muutosviestintä epäonnistuu…
-
Entä jos kukaan ei tiedä, miksi tätä työtä tehdään?
Miksi yritys, jossa olet töissä, on olemassa?Entä mikä merkitys sun työllä on ja miten se liittyy isompaan kokonaisuuteen? Näihin kysymyksiin ei monessa organisaatiossa pysähdytä riittävän usein. Arki täyttyy tehtävistä, palavereista ja tavoitteista, ja fokus siirtyy helposti siihen, mitä tehdään seuraavaksi. Harvemmin pysähdytään sen äärelle, miksi tätä kaikkea ylipäätään tehdään. Silti juuri nämä kysymykset luovat pohjan…
-
Johtajan tehtävä on johtaa, mutta ilman viestintää se ei onnistu
Johtamisesta tehdään välillä turhan monimutkaista. Ismejä, malleja ja kaavioita riittää. Arjessa kyse on kuitenkin lopulta paljon yksinkertaisemmasta asiasta: siitä, miten kohtelet muita ihmisiä. Vastausta hyvään johtamiseen ei löydy malleista tai teorioista, vaan arjen pienistä asioista: katsekontaktista, kuuntelusta, sanoista ja siitä, millainen tunne toiselle jää kohtaamisesta. Näitä asioita ei synny kalvoista tai käppyröistä. Johtajan tärkein työkalu…
-
Hybridityö toimii, mutta kulttuuri syntyy kohtaamisista
Etätyö ja hybridityö ovat tulleet työelämään jäädäkseen, ja samalla ne ovat muokanneet sisäisen viestinnän ja työyhteisön vuorovaikutuksen rakenteita enemmän kuin mikään yksittäinen muutos vuosiin. Keskustelu etä- ja lähityön tasapainosta jatkuu, mutta yksi asia on varma: esihenkilöiden viestintätaidot ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Sisäinen viestintä on ennen kaikkea johtamisen väline ja sen kehittäminen vaatii jatkuvaa työtä.…
-
Strateginen viestintä syntyy siellä, missä suunta päätetään
Syksyllä 2025 toteutettu Viestinnän ala 2025 -tutkimus kertoo ristiriidasta, joka voi kuulostaa monelle viestijälle tutulta: 71 % vastaajista kertoo, että viestintä on kytketty heidän organisaatiossaan strategiaan. Silti 63 % kokee, että viestintä nähdään tukipalveluna. Tunnistan tämän itsekin. Mutta mun mielestä tukena oleminen ei ole ongelma – päinvastoin. Mun työ viestijänä on parhaimmillaan muiden onnistumisen mahdollistamista ja…