Syksyllä 2025 toteutettu Viestinnän ala 2025 -tutkimus kertoo ristiriidasta, joka voi kuulostaa monelle viestijälle tutulta: 71 % vastaajista kertoo, että viestintä on kytketty heidän organisaatiossaan strategiaan. Silti 63 % kokee, että viestintä nähdään tukipalveluna.

Tunnistan tämän itsekin. Mutta mun mielestä tukena oleminen ei ole ongelma – päinvastoin. Mun työ viestijänä on parhaimmillaan muiden onnistumisen mahdollistamista ja yhteisen suunnan tekemistä näkyväksi.

Silti, jotta viestintä olisi aidosti strategista, sen pitää olla mukana siellä, missä suunta päätetään. Eikä vasta siinä vaiheessa, kun viestitään.

Siksi meidän viestijöiden kannattaa käyttää omaa osaamistamme rohkeammin ja näyttää teoilla, mitä arvoa viestintä tuo. Meillä on taito hahmottaa kokonaisuuksia ja tehdä monimutkaisesta ymmärrettävää. Ja juuri siksi meidän pitää olla mukana jo silloin, kun suuntaa rakennetaan.

Mutta mitä strateginen viestintä oikeastaan tarkoittaa käytännössä?

Se on viestintää, joka ennen kaikkea tukee päätöksentekoa ja vahvistaa yhteistä ymmärrystä. Sellaista viestintää, joka tekee suunnan näkyväksi ja auttaa ihmisiä ymmärtämään, miksi tehdään niin kuin tehdään.

Ja sehän ei ole vain viestintätiimin tehtävä, vaan koko organisaation yhteinen juttu.

Viestintä on tänä päivänä yhtä kuin johtaminen. Parhaimmillaan viestintä rakentaa luottamusta, yhteistä suuntaa ja organisaatiokulttuuria. Strategisen viestinnän puute ei siis välttämättä tarkoita heikkoutta, vaan oikeastaan mahdollisuutta vahvistaa johtamista entisestään.

Ja juuri siksi organisaation viestintäosaamiseen kannattaa panostaa ihan yhtä tavoitteellisesti kuin vaikkapa talouslukujen ymmärtämiseen.

Viestintä ei ole vain sisältöjä – se on kulttuurin rakentamista

Viestintä on paljon enemmän kuin sisältöjen tekemistä. Me viestijät puhumme usein paljon sisällöistä, kanavista, ajoituksesta ja kohderyhmistä. Kaikki tärkeitä. Mutta enemmän pitäisi pysähtyä kysymään: Millaisen kokemuksen viestintä jättää?

Viestintä on paljon enemmän kuin sisältöjen tekemistä. Se on kulttuurin rakentamista, jota tapahtuu joka päivä – tavalla tai toisella. Kysymys on, rakennammeko sitä tietoisesti vai sattumalta.

66 % viestinnän ammattilaisista kokee sisällöntuotannon tärkeimmäksi tehtäväkseen.

Sisällöntuotanto ei ole ongelma. Ongelma on, jos se jää irralliseksi.

Sisällöt itsessään eivät muuta mitään. Ne muuttavat vasta, kun ne kytkeytyvät strategiaan, yhteiseen suuntaan ja organisaatiokulttuuriin.

Viestinnän vaikuttavuus ei synny määrästä, vaan siitä, mihin sisältö todella vaikuttaa. Siksi ei ole yhdentekevää, mitä kerromme – ja miten.

Hyvä viestintä ei ole pelkkää tiedottamista. Se on vuorovaikutusta – kaksisuuntaista, empaattista keskustelua, jossa kuunteleminen on aivan yhtä tärkeää kuin puhuminen.

**

Tutkimuksen toteuttivat: Viesti Ry – Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry sekä Julkisen alan viestijät JAT Ry. Tutkimukseen vastasi yli tuhat suomalaista viestintäalan ammattilaista.

Lue koko tutkimus täältä.