Johtamisesta tehdään välillä turhan monimutkaista. Ismejä, malleja ja kaavioita riittää. Arjessa kyse on kuitenkin lopulta paljon yksinkertaisemmasta asiasta: siitä, miten kohtelet muita ihmisiä.

Vastausta hyvään johtamiseen ei löydy malleista tai teorioista, vaan arjen pienistä asioista: katsekontaktista, kuuntelusta, sanoista ja siitä, millainen tunne toiselle jää kohtaamisesta. Näitä asioita ei synny kalvoista tai käppyröistä.

Johtajan tärkein työkalu on viestintä

Pohdin tätä teemaa paljon lopputyöni äärellä, jonka ytimessä oli kysymys: Miten esihenkilöviestintä rakentaa organisaatiokulttuuria? Haastattelut vahvistivat ajatuksen, jonka moni ehkä jo tietääkin. Yksikään muutos ei onnistu, jos ihmisiä ei oteta mukaan.

Monessa organisaatiossa panostetaan strategioihin, rakenteisiin ja prosesseihin, mutta viestintä nähdään yhä liian usein erillisenä asiana. Joko tiedottamisena tai viestintätiimin vastuuna. Todellisuudessa johtaminen tapahtuu lähes kokonaan viestinnän kautta.

Ilman viestintää ei synny suuntaa.
Ilman viestintää ei synny ymmärrystä. 
llman viestintää ei synny luottamusta.

Johtaminen tapahtuu arjen vuorovaikutuksessa

Johtaminen ei ole vain päätöksiä ja linjauksia. Se on sitä, miten niistä puhutaan. Miten ne perustellaan. Milloin niistä kerrotaan ja kenelle. Ja ehkä tärkeimpänä, miten kuunnellaan. 

Arjessa johtaminen näkyy pienissä hetkissä. Siinä, pysähtyykö esihenkilö kysymään, miten työ oikeasti sujuu. Siinä, uskalletaanko epävarmuudesta puhua ääneen. Siinä, tuleeko palautetta vain silloin, kun jokin menee pieleen vai myös silloin, kun jokin onnistuu.

Hyvä johtaminen ei vaadi täydellisyyttä. Se vaatii läsnäoloa, johdonmukaisuutta ja aitoa halua kuunnella.

Kun viestintä on avointa, ennakoivaa ja vuorovaikutteista, ihmiset ymmärtävät mitä tavoitellaan ja miksi. He uskaltavat kysyä, kyseenalaistaa ja onnistua. Siitä syntyy kulttuuri, joka kantaa myös muutoksissa.

Milloin sinä viimeksi pysähdyit miettimään, millaista johtamista oma viestintäsi rakentaa?